Tämä on jatkoa edellisestä postauksesta, jossa otin esille kuilun, joka erottaa surevan ja muut toisistaan. Miksi kuilu syntyy, ja mikä sen muodostaa? Miksi ja mihin Surunsiltaa tarvitaan? Sureva harvoin vapaaehtoisesti valitsee surua, joten hän on tahtomattaan jo joutunut kuilun kupeeseen. Surevalla on tietenkin omat vastuunsa ja roolinsa surun jakamisessa (vaikka jakaminen ja surusta puhuminen sattuu, …
Kuilu, joka erottaa
Olen pitkään miettinyt, miten sanoittaa ja selventää surukuplan ulkopuolella oleville heidän rooliaan, vastuitaan ja merkitystä surukäsittelyssä. Olen alustanut vaikeaa aihetta ja herätellyt aivonystyröitä pariin otteeseen Instagramin puolella. (Jos tilini ei ole vielä tuttu, käy etsimässä se sieltä nimellä @surunsilta ja laita seurantaan! Yksittäisiin kuviin pääsee myös klikkaamalla tältä sivulta löytyvän Instagram-otsakkeen alta.) Aihetta varten olen …
Katso surua silmiin
Kirjoitin viime syksynä suruani käsitellessä kohtaamisestamme seuraavasti: Suru astui elämäni näyttämölle lipuen, hiljaa ilman ääntä ja kulisseihin naamioituen. Mutta kun huomasin sen kantavan tuolia, asettavan sen keskelle lavaa, istahtavan siihen ja katsovan minua suoraan silmiin, tiesin. Se oli tullut jäädäkseen. Ensin suru ja minä olimme kaksi erillistä yksikköä. Kaksi erillistä olevaista. Tutkimme toisiamme, minä varovin …
Yksityinen matka
Jaan luvalla alla olevan tekstin, joka minulle lähetettiin kuvaamaan vastoinkäymisen aikana koettua tunnetta: Surun särkemä, kauneuteen kätketty, kasvoilta pois pyyhitty. Tunne, jota kukaan ei tiedä. Tunne, jota on vaikea paljastaa. Varjeltu salaisuus. Sitaattiin kiteytyy todella paljon surusta sanottua ja sanomatonta, surun tuomaa kokonaisvaltaista olotilaa. Muistan, kun lapseni menetyksen jälkeen istuin ensimmäistä kertaa taksiin viime kesänä. …
Miksi surusta pitää puhua?
Menetys ja kuolema ovat varmempia asioita, kuin elämä ja syntymä. Kirjoitin yllä olevan mietteen eräänä iltana itselleni ylös. Aika synkkää, myönnän. Miete on kuitenkin totta, ja siksi se on ensimmäinen ja luonnollisin syy siihen, miksi surusta pitää puhua. Koska surun useimmiten laukaisee nimenomaan jonkin tai jonkun menetys tai kuolema, suru on vääjäämätön osa elämää. Jokaisella …
Surunsillan tällä puolen
Suru. Tuo murheellinen sana, jossa ei ole lainkaan valoa. Suru on universaali ilmiö, joka koskettaa meitä kaikkia omalla tavallaan. Suru muuntuu moneksi: sitä torjutaan, tai siihen saatetaan takertua. Sitä väistellään, tai sitten se voi nielaista mennessään. Sitä vastaan voi taistella, mutta sille voi myös antautua. Suruun liittyy paljon muita negatiivisia tunnetiloja: häpeää, syyllisyyttä ja yksinäisyyttä. …